Viimeisten kuukausien aikana kierto normalisoitui 28 päivään, kun käytin Letrozolea viidessä kierrossa loka-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Sen jälkeen kierto pysyi 27-29 päivän mittaisena. Mies alkoi vaikuttaa vastahakoiselta jatkamaan vauvaprojektia, joten katsoin parhaaksi lopettaa letrot joksikin aikaa.
Maaliskuun puolivälissä hakeuduin lapsettomuuklinikan vastaanotolle, koska aloin kyllästyä siihen, ettei mitään tapahdu. Halusin myös puhua mahdollisuudesta pakastaa munasoluja ennakoivasti. Lääkäri olikin katsonut minusta aiemmin otettuja verikokeita, mm. keliakiakokeita, jotka työterveyden mukaan olivat ok, eikä Aavan lääkärikään niihin tarttunut. Koska IgA-vasta-aineet olivat kuitenkin hieman yli viitteen, oli tämä lääkäri sitä mieltä, että kannattaisi kokeilla gluteenitonta ruokavaliota ja mittauttaa arvot uudelleen sen jälkeen. Myös munasolujen keräys kannattaisi tehdä vasta sitten, kun gluteenittomalla oltaisiin varmistettu, etteivät vasta-aineet pilaa munasolujen laatua. Vasta-aineet voivat ilmeisesti hyökätä omia soluja vastaan ja siten vaikuttaa munasolun kehittymiseen. Lisäksi määrättiin liuta lisäkokeita.
Nyt kesäkuussa varasin ajan klinikan parisuhdeterapeutille. Kävin yksin juttelemassa suhteemme ongelmista, kommunikaation vähyydestä ja tunneasioiden vähättelemisestä, jonka koen todella raskaana (pun not intended!). Olen jo moneen kertaan tullut siihen tulokseen, että olisin valmis lähtemään lapsiprojektiin yksinkin, mutta jokin ei anna voimia lähteä.
Ja sitten tänä aamuna digitesti näytti Pregnant 1-2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti