Jänniä aikoja

Tänään on dpo 8, kp 25/26-27. Kaapissa jäljellä 2 viikkonäytöllistä raskaustestiä. Aamulla tein viimeisen ovisliuskatestin, koska keskenmenoon päättyneessä raskaudessani ovulaatiotesti näytti selvästi myös raskauden jo ennen kuin raskaustestissä näkyi yhtään mitään. Ovistestissä näkyi taas tänä aamuna haalea testiviiva. Olisinko, voisinko olla..? Yritän malttaa mieleni vielä pari päivää ennen kuin teen raskaustestin, mutta tunne raskaudesta on jo niin kovin vahva <3

Still waiting..

No pakkohan sitä ovulaatiota oli sittenkin alkaa bongaamaan, kun kierto ei ole tällä hetkellä kaikkein säännöllisin keskenmenosta johtuen. Ensimmäisen kiertopäivän ajankohta on hieman epävarma, ja nyt näyttäisi siltä, että ekojen päivien tuhrut ei voineet olla kp1, vaikka Kätilöopiston lääkäri niin arvelikin. Tammikuussa ovulaatio tapahtui kp 17 - 18 ja nyt oltaisiin menty jo sen ohi. Veikkaan, että ovulaatio on parin päivän päästä, jolloin ensimmäinen vähän runsaampi vuotopäivä olisi ollut kp1. Testissä on nyt parina päivänä näkynyt haalea viiva, jonka oletan tummenevan vähitellen. Peukut pystyyn, että saataisiin uusi ihmisen alku aikaiseksi <3

Nou hätä!

Kävin alkuviikosta Kätilöopistolla toisessa ultrassa tarkistuttamassa tilanteen. Paikalla oli kätilö ja lääkäri. Tällä kertaa lääkäri oli enemmän henkilösuuntautunut kuin viimeksi, ei tullut ihan niin liukuhihnaolo kuin edellisen lääkärin käsittelyssä. HCG oli laskenut nollaan ja kohtu oli pieni ja tyhjentynyt niinkuin arvelinkin, koska vuoto oli alkanut jo viikko sitten ja runsastunut ultrakäyntiä kohti. Ihan normaaliksi kuukautisvuodoksi se tulkittiin, vaikka olikin jokun verran runsampaa kuin normimenkoissa. Uutta kiertoa voi jo lääkärin mukaan alkaa laskea ekasta vuotopäivästä, joten tässä olisi nyt kp 9 meneillään. Myöskään munasarjoissa ei tällä kertaa ollut mitään epäilyttävää, joten ilmeisesti edellisellä ultrauskerralla nähtiin vain keltarauhanen, koska vuoto alkoi lähestulkoon heti tuon käynnin jälkeen. Tämä oli helpottava tieto. Kätilö ja lääkäri kyselivät vielä tarkastuksen jälkeen, oliko minulle viime käynnillä kerrottu keskenmenosta yleensä, ja varmisti vielä että mikään minun tekemiseni ei ollut sitä aiheuttanut. Ilmeisesti raskaus oli sittenkin ollut kohtuontelossa niinkuin kuuluukin, mutta jostain syystä alkio ei ollut elinkelpoinen ja raskaus keskeytyi. Positiivista oli se, että kroppani näköjään sittenkin tietää miten toimia, kun siittiö tulee hedelmöittämään munasolua, ja että oletettavasti kiinnittyminenkin on tapahtunut normaalisti.

En ole kertonut keskenmenosta kenellekään. En koe, että se tekisi asiasta sen kummempaa kuin se nyt on, en halua sääliä enkä ihmettelyjä saati sitten uteluja mahdollisista tulevista raskauksista. Ehkäpä joskus kerron siskolleni, kun tulee sopiva aika.

Lääkärin luvalla saisimme alkaa heti yrittämään uutta raskautta. Tekisi mieli alkaa taas tikuttamaan ovulaatiota, mutta saa nähdä, ehkäpä annan olla ja "jätän korkeamman haltuun" tämän raskautumisen tällä kertaa. Kyllähän sen sitten jossain vaiheessa huomaa, jos joku on tarttunut kyytiin.

Ulkopuolella

Viime viikko ja tämä sekä tuleva viikko ovat olleet ja tulevat olemaan odotusta sanan useammassakin merkityksessä. Kätilöopistolla tutkittiin kohtua ja munasarjoja ensin ultraavan lääkärin toimesta, sitten pyydettiin paikalle vielä erikoislääkärikin ultrakuvia tulkitsemaan. Vaihtoehtoina on nyt kohdunulkoinen raskaus (koska HCG oli ensimmäisestä mittauksesta noussut) tai aivan alussa oleva raskaus, joka ei vielä näy ultrassa. Paksuuntunutta limakalvoa kyllä näkyi, ja jo aiemmin todettua residuaa. Oikea munasarja oli normaali ja siellä näkyi jotain follikkeliin viittavaa, mutta vasen oli suurentunut ja sitä tutkittiin pitkään. Erikoislääkäri heitti ilmaan sanan keltarauhaskysta, joka kuulosti inhalta, mutta mielummin kysta kuin kohdunulkoinen raskaus munasarjassa. Toivottavasti ei molempia.. Erikoislääkäri sanoi myös, että "joku" on selvästi munasarjan sisällä eikä sen vieressä, mikä siis viittaisi tuohon kystaan. Tunsin itseni melko ulkopuoliseksi koko tutkimuksen ajan, kun lääkärit keskustelivat lähinnä keskenään. Nyt seurataan HCG:n kehitystä ja ultrataan vielä ensi viikolla uudemman kerran. Maanantaina Kätilöopiston labrassa otettu verikoen näytti 135, eli nyt arvo oli laskenut (aiemmin 185 ja 250), mutta sen perusteella ei kuulemma vielä voi sulkea pois kohdunulkoista raskautta. Varasin labra-ajat torstaille ja ensi viikon tiistaille, jolloin menen uudemman kerran ultraankin. Sanoivat, että täytyy heti olla yhteydessä polille, jos tulee pyörrytystä, pahoinvointia, selkä- tai vatsakipua tms. Pidän vielä yllä pienen pientä toivetta keskenmenon jälkeen alkaneesta uudesta raskaudesta. Alavatsalla on nyt hieman paineen tuntua, mutta lähinnä sen tyylistä, että kuukautiset taitavat olla kohtapuoliin aluillaan. Viime viikonloppuna alkanut pieni tuhruvuotokin viittaisi siihen, ja toivon, että jos vuoto alkaa niin samalla tulisi pois se ylimääräinen residua kohdusta. Fingers crossed!